Viikate
Aaveissa Vainko Olet Mun
[Verse 1]
Valkeat kesäyöt
Valkeat vedet kaarisilloin
Kutsuvat kaislikot
Kutsuvat kaarituet illoin
Iltamme saa
Kuin usva uuteen lumpeen kukkaan
Varoen
Ja meidät kuin maisema maalataan

[Verse 2]
Vaienneet muut
Vaienneet valovuotein matkat
Valvovat puut
Riippuvat koivut, lakkalatvat
Päällemme käyden
Sallien vain kuutamon täyden
Kuin varoen
Ja maisema se meistä kauas katoaa

[Chorus]
Ei soisi tämän koskaan päättyvän
Ei soisi kellot kolkot murhenäytelmän
Ellen taas silmiäni avaa päällä peilin rikotun
Aaveissa vainko olet mun
[Verse 3]
Hiljainen kesäyö
Hiljalleen käyden veden selkää
Minä tiedän sen
Ajatus jota kaikki pelkää
Että kaartuis' koivut ei
Ei usva koskis' lumpeenkukkaan
Se mikä meidät
Pakottaa jälleen silmät avaamaan

[Bridge]
Ei jaksa aamu nousta alta kylmän öljylampun
Viritellen vilun jousta kulkee kukin yötään yksinään

[Chorus]
Ei soisi tämän koskaan päättyvän
Ei soisi kellot kolkot murhenäytelmän
Ellen taas silmiäni avaa päällä peilin rikotun
Aaveissa vainko olet mun

Ei soisi tämän koskaan päättyvän
Ei soisi kellot kolkot murhenäytelmän
Ellen taas silmiäni avaa päällä peilin rikotun
Aaveissa vainko olet mun